Rumasatu

Istuin liian pieni joulupukkiasu päälläni Lehden studiossa.  Vaivautuneena kuin mikä. Kauhtunut pukin parta onneksi peitti ilmeeni ja henkilöllisyyteni. Miksi helvetissä? Kerron aivan kohta. Kuten jo kerroin, Lehdessä oli alastonkuvia. Useimmiten tietenkin Eukkojen. Kuka alastomista Miehistä olisikaan kiinnostunut. Ei nyt mitään Rakastelulehtien kuvia kaikki paljaana kuitenkaan, mutta kuitenkin. Ennen Törkyverkkoa ja myöhemmin Törkyverkottomille Peräkammarinpojille maalla noista kuvista oli iloa. Hanskasivat varmaan pää punaisena. Ensimmäinen mieleen jäänyt työtehtäväni ei ollut kirjoittamista, vaan suostuin kilttinä poikana Joulupukiksi erään Turhan Julkkiksen alastonkuvauksiin. Turha Julkkis oli kyllä todella kaunis. Sitä sai ajatella Pohjoista maata pysyäkseen tyynenä kun kaunis, alaston Eukko istuu polvella.  Nähtyäni kuvat järkytyin nähtyäni oman mahani. Ei minua turhaan oltu pyydetty Joulupukiksi. Läski mikä läski. Turhaa Julkkista olen tuon kuvaussession jälkeen nähnyt

Entinen Rakastelutähti Harri Salakka saapuu haastatteluuni. Entinen huippuunsa treenattu, ja mikä tärkeintä, isokullinen mies on kuin varjo entisestään. Kullin koon muutoksista en tosin tiedä, enkä kysy. Joku moraali se sentään oli minullakin Tarinoiden sepittäjänä. Salakalla on reippaasti ylipainoa, niin paljon, että se näkyy jopa pitkän miehen vatsassa. Vatsa tahtoo pilkistää paidan alta. Koko on kuin salaa muuttunut monta numeroa isompaan.  Mies puuskuttaa astuessaan valmiiseen pöytään syömään. Taas pitää syöttää yhtä Julkkista. Tulilientä hän ei yllätys kyllä halua. Myöhemmin kävi tosi ilmi, että tämä turpea Tähti juopotteli puistossa. Sehän tietenkin kuvattiin salaa, mikä on aina parasta. Hän hikoilee runsaasti, on kuuma kesäpäivä ja pizzerian ilmanvaihto ei toimi. Hän kiistää, että olisi syömällä lihonut. No milläköhän sitten? No Tuliliemellä kyllä itseni olen saanut turpeaksi. Ei siinä makkaroita ole tarvittu. Ja läskeistä juttu kertoikin. Tunnen itseni naurettavaksi toise

Jaffa-Toni istuskeli tyhjässä omakotitalossaan, kun Kuvaajan kanssa astumme sisään ”kartanoon”. Hän oli eronnut huomattavasti vanhemmasta Rakkaastaan.  Olisiko Muori tajunnut tilanteen mahdottomuuden? Pariskunnan suhteesta on kirjoitettu niin Lehteen kuin muihinkin Höpölehtiin. Huomasin, että Jaffa-Toni oli umpitunnelissa. Minua se ei haitannut, puhumaanhan Mies yhä pystyi. Olin minä ennenkin humalaisia haastatellut ja jos en humalassa, niin ainakin kovassa krapulassa kirjoittanut Juttuja. Huonekalut olivat tässä kartanossa harvassa. Olisiko Muori vienyt mukanaan ja jättänyt hieman säälittävän oloisen Jaffa-Tonin sitten yksin ankeaan lähes vailla kalusteita olevaan surun kehtoon? Minusta kyseessä on lähes heitteillejättö. Jaffa-Toni on nyt jo kuollut. Yllättävän moni Turhista julkkiksista on jo kuolleita. Rankka ammatti. Julkisuudesta hän piti. Olisi halunnut kysymyksiä nytkin etukäteen. Joitakin laitoin, mutta mitä kysyisit mieheltä, jonka ansiolistassa oli vain Jaffan kilpajuont

Jemina Tahkiainen, kuollut jo hänkin, oli suunnitteilla Lehden kannen pääjuttuna sen oikeasti kuuluisan sisarensa Jenna Tahkiaisen sijasta. Jenna on se, joka viestitteli Seksiministerin kanssa ja Seksiministeri sai potkut. Mutta kerrankin Jemina sai huomiota ja minä tehtäväkseni tehdä Juttu hänestä. Jemina oli tavanomaista pirteämmässä kunnossa saavuttuaan Lehden toimitukseen. Edellisenä kerralla näin hänen lähes nukahtavan pöydän ääreen. Niin kovissa Mömmöissä hän oli. Nyt Jemina oli ollut selvänä. Hän oli melkein menettänyt henkensä syistä, jotka jätän kertomatta. Nyt Jemina oli hoitanut itseään, turvotuskin oli laskenut. Jemina ja hänen siskonsa olivat erilaisten kännikommellusten takia jatkuvasti Höpölehtien hampaissa. Puhumattakaan Törkyverkon Hyeenoista, jotka tarvitsevat koko ajan uusia Turhia Julkkiksia pilkattavakseen. Jemina ilmoitti minulle haluavansa vielä perheen ja vauvan, joka sinänsä oli käytännössä mahdotonta hänen elämäntyylillään. Käsky kävi myös kysyä, pelkää

Isokokoinen Eainen ryntäsi halaamaan minua Ravintolassa Pääkaupungin Itäisessä keskuksessa. Oikeastaan hän ollut alun perin Mies, mutta on korjannut sukupuolensa Eukko, niin kuin nykyisin sanotaan. Karin Vallin nykyiseltä nimeltään oli kotoisin pienestä pitäjästä Puukkojenmaalta. Nyt hän oli suostunut rohkeisiin alastonkuviin Lehteen, vaikka oli hieman pyöreässä kunnossa. Kaivettuani itseni Karinin Silikonirintojen välistä aloitamme Jutun. Itäisen keskuksen kaltaisessa paikassa tunnen oloni kiusaantuneeksi. Tämä ei ehkä ole Sateenkaariväen paikkoja, ennemmin Afrikan väen tai Aavikoiden väen, joita siellä parveilikin.  Karinilla tosin oli varmasti kiinnostuneita ihailijoita riittämiin. Miehet kun panevat kaikkea. Eksotiikkaa, eksotiikkaa. Karin kertoi tarinat syömishäiriöistä, masennuksesta ja itsemurha-ajatuksista. Näiden olemassaoolo on Turhille julkkiksille enemmän sääntö kuin poikkeus niin kuin kaikille muillekin nykyään. Kaikki ovat erityisen herkkiä ja masentuneita. Narsistej

Entinen Suuruus suunnitteli uutta kirjaa, joka ei koskaan ilmestynyt. Kukaan ei enää suostunut julkaisemaan hänen kirjojaan niin kuin ei minunkaan. Istuimme Tunnetussa Taiteilijaravintolassa. Jostain syystä Suuruudella oli varaa istua siellä, vaikka hänellä oli vain miljoonia Vanhoja markkoja velkaa. Yksi Tuliliemituoppi maksoi kyseisessä ylihintaisessa paikassa vuosia sitten jo melkein 10 Vanhaa markkaa. Silloin maksoin oluet molemmille Firman pussista. Juttu sujui soljuvasti, sillä Suuruutta miellytti kysymykseni hänen kirjoistaan. Hän ilmiselvästi koki velvollisuudekseen Vanhempana Miehenä opastaa minua elämässä. Eihän tuo ollut minulta pois. Tosin minua on turha kenenkään neuvoa. En kuuntele ja yleensä toistan kaikki virheet uudelleen ja uudelleen. Kaikesta näki, että Suuruuden suuruuden päivät olivat jääneet sinne Rikkaalle Vuosikymmenelle. Hänen kävelynsä oli surullista katkokävelyä hyvästellessämme. Ystävät olivat kaikonneet. Jos Suuruudesta tehtiinkin Juttu, niin sii

Ennustaja Carole Ellen oli kova sana Törkytelevisiossa. Yhdessä vaiheessa kaikki Lehdet halusivat kirjoittaa hänestä, niin myös Lehti. Nyt on kadonnut olemasta Turha Julkkis, mikä on tietenkin vain hyvä asia. Yleensä se menee näin, kaikki haluavat kirjoittaa saman tarinan samasta Ihmisestä. Helvetin typerää. Ikään kuin ihmiset eivät olisi lukeneet samaa juttua uudelleen jo jostakin toisesta Lehdestä. Mutta eihän sillä mitään väliä ole, millä olisi? Ja Carolehan tykkäsi kertoa ainakin julkisuuden alkuhuumassa. Lukuisat lapset ja Hulttiomies, joka karkasi ja jätti Carolen rahattomana yksin lukuisten lasten kanssa. Sitten Carole katosi, kunnes päätti jälleen palata. Nyt hän oli palannut silikonit mielessään. Hän halusi itselleen todella isot silikonirinnat ja rasvaimun. Ehkä hän ennusti silikoninsa, sillä hän todella tekikin Lehdellekin ennustajan hommia sen jälkeen kun edeltäjälle oli tylysti annettu potkut kirjeitse. Jotkut typerykset kun uskovat diipadaapaan mitä heille syöte

Hotelli Hienon Peilisalissa oli käynnissä varsinainen Tarinoiden sepittäjien myllerrys. Kohutun Posken tiedotustilaisuus oli käsillä. Oli Posken kuningashetki. Juontaja-kaunotar Pitkä Blondi purjehtii näyttävästi sisään ennen juontoaan Posken sisääntuloon. Hän olikin Salin kaunein nainen ja suurin kiinnostukseni tai ainakin katseeni hänessä. Poski ei minua juurikaan kiinnostanut. Paikalla oli myös Titta Vainola, tunnettu Juorutoimittaja. Hänellä oli siitä mielenkiintoinen tapa, että hän halveksui avoimesti ihmisiä, joita ei pitänyt riittävän merkittävinä.  Kerran hän oli jo ojentanut minua, kun en pitänyt hänelle ovea auki. Onneksi joku muu piti hänelle nyt ovea auki. Minä välttelin Eukkoa. Tässä kaikessa oli Suuren maailman meininkiä, mikä Pohjoisen maan kaltaisessa pienessä maassa oli vähintäänkin huvittavaa. Tarinoiden sepittäjät olivat silti täpinöissään. Minä en. Poski oli jopa antanut etukäteen porttikiellon eräälle Tarinoiden sepittäjälle, joka oli kirjoittanut hänen keski

Laulaja ja Turha Julkkis Tarmo Pasanen makasi vieressäni sängyssä kun heräsin. Nyt ei oltu sairaalassa vaan Afrikassa. Ja ei, emme olleet harrastaneet seksiä vaan sammuttu. Olimme olleet Afrikan Maan mustassa yössä. Hotelli oli jo hieman kulahtanut bungalow-tyyppinen hotelli. Se taisi olla jopa sen nimikin. Tarmon, että minun hyvin selvänä auennut juttumatka oli rauennut ryyppäämiseksi. Kaikista puheista huolimatta Tarmo oli ja on selvin päin hyvä tyyppi siitäkin huolimatta, että häntä syytettiin naisten hakkaajaksi. Julkkis on yleensä muuta kuin hänen annetaan ymmärtävän olevan Tarinoiden sepittäjien toimesta. Tuolloin Tarmo oli eronnut kahdesta vaimostaan muutaman vuoden sisään. On siinä ollut urakkaa, kun kaikki eivät saa ensimmäistäkään vaimoa.  Tarmo rehvasteli, etteivät ne ilman Tarmoa pärjää. Toden totta muutaman vuoden päästä molemmat heilastelivat uudestaan Tarmon kanssa. Vuoronperään. Joissakin on sitä jotain. Minussa ei. Tällä reissulla olimme hakemassa Tarmon Afrikka

Olen tehnyt joitakin Juttuja, joista en ole ylpeä. Sellaisen päällä olin Mielisairaiden huoneessa. Olin tapaamassa Sari Sirkuttajaa, entistä formulakuskin heilaa ja monen muun heilaa sekä Kohujulkkista. Nyt hän oli Mielisairaiden huoneessa. Syitä en kysellyt, miksi hän oli siellä, hän kertoi ne itse ja kyllä ne näkikin. Hän puhui hitaasti, aivan kuin olisi toisessa maailmassa. Niinhän hän olikin lääkkeiden takia. Hidas kuin etana. Lääkkeet turruttavat hulluuden, mutta ne hävittävät myös ihmisen. Jo aiemmin olin vieraillut Sirkuttajan kotona. Melkein pelästyin. Koko asunto oli pimeä. En tiedä olivatko lamput palaneet vai sähköt katkaistu maksamattomien laskujen takia. Levottomat, hoitamattomat koirat juoksivat jaloissa. Kävely hänen kotinsa lähellä Pääkaupungin Itäisessä paskalähiössä ei yhtään helpottanut. Pimeänä sekin. Ahdistava paikka, jossa todella sai pelätä nurkissa vetelehteleviä ihmisvarjoja. Sääliksi kävi, kun Sirkuttaja luuli edelleen kelpaavansa Alastonkuviin. Kyllä, j

Lisää kännisekoilua. Sitä ei ole koskaan riittävästi. Makaan sammuneena Eteläisen maan lautan käytävällä. Onneksi en sentään Tuliliemikaupan eteen ole sammunut. Kunhan tokenen, huomaan missä olen nokosia ottanut. Ihme kyllä kukaan ei ole minua edes yrittänyt herätellä. On siinä ollut ihmisillä hauskaa naureskella juopporassulle. Matkustan lautalla takaisin Pohjoisen maahan Eteläisen maan Pääkaupungista. Seuraa kunnon juopottelutarina. Niitähän tässä tekeleessä riittää. Täytyyhän teidän tietää, millaista juopottelu on, jos ette ole itse kokeilleet. Mutta hetken kestää vielä ennen kuin pääsen lautalle asti. Sillä ankara humalatila oli estää laivalle pääsyni. Ei kylläkään henkilökunnan toimesta. Ei ensimmäistä, eikä viimeistä kertaa kun Eteläisen maan Pääkaupungista ja varsinkin sieltä paluusta on kyse. Muut sekoilivat Eteläisen maan Villiin aikaan. Minä yhä vieläkin. Olin ollut haastattelemassa Eteläisen maan Pääkaupungissa asuvaa Julkkista miehineen. He asuvat melkein palatsin

Lehden toimituksessa kävi jos jonkunlaista tarjoajaa ja hiipparia. Kaikki tämä Vanhojen markkojen toivossa tietenkin. Oli tarjolla juttuja Julkkiksista, Kansan edustajista ja vaikka mistä. You name it. Useimmiten turhaa paskaa. Harvasta saa harvoin mitään järkevää irti. Suurin osa Ihmisistä ei ole mielenkiintoisia, vaikka he itse näin luulevatkin. Kaikkien elämä on melkein aina samaa paskaa. Kerran saapui pari Jätkää myymään Rakasteluvideota jostain Törkytelevisio-julkkiksesta, joka on nyttemmin jo kuollutkin. Luulivatko, että Lehdessä Pornoa julkaistaisiin. Ei nyt sentään, vaikka Pornolle sentään tumputetaan toisin kuin kaikelle muulle paskalle, jota Tarinoiden sepittämiseksikin sanotaan. Video pistettiin pyörimään. Tyttöparka. Miehet panivat ja pyörittivät tätä yksinkertaista tapausta miten lystäsivät. Lopulta tyttö alkoikin huoraamaan.  Onneksi tajusi ottaa edes Vanhoja markkoja siitä, että oli vain toisten panopuuna ja hyväksikäytettävänä. Mistä lie baarista raahanneet tytön p

Kohtasin paljon entisiä suuruuksia Tarinoiden sepittäjänä. Olli Männykkö oli entinen Näyttelijäsuuruus. Paino sanalla entinen ja nyttemmin hän itsekin on luovuttanut kuten minäkin.  Teatterilavojen hurmuri pilasi uransa juomisella. Ei niin kovin harvinaista tässä maassa, mutta kännissä on hankala näytellä. Muuta kuin ehkä selvää. Nyt hän lähinnä käy seurapiiritilaisuuksissa imemässä ilmaista Tulilientä, sillä hänen nimensä muistetaan yhä ainakin kutsun lähettäjien toimesta. Kunnes ne kutsutkin loppuvat, kun on niihinkin liian humalassa. Näinkin on käynyt. Tarinoiden sepittäjillekin. Itse kyllästyin kysymään turhanpäiväisiä Turhilta julkkiksilta, jotka vielä halveksuivat minua, koska olin töissä juuri Lehdessä, jota he inhosivat. Itselläni olisi ollut enemmän sanottavaa, kun yhdelläkään heistä, mutta ketään ei enää kiinnosta. Tällä hetkellä Männykkö kuitenkin istuu edessäni pienessä italialaistyyppisessä Ravintolassa. Koska hän tietää minun olevan Lehden asialla, hän tietenkin o