Sossu ilmestyy
Olen lähdössä Sairaiden huoneesta kotiin ja kerään kimpsujani ja kampsujani. Piereskelevää ukkoa lukuun ottamatta huonekaverit on raahattu johonkin muuhun Laitokseen kuolemaan. Minun sieti siis olla tyytyväinen, että hengissä pääsisin pois. Ratikallakin olisi pakko mennä pummilla. Vanhoja markkoja ei ollut. Sossun piti tulla tapaamaan minua, koska jäisin pian asunnottomaksi ja olen muutenkin persaukinen ressukka. Eipä koskaan kuulunut. Kerroin tästä Hoivaajalle, joka sitten päättää soittaa Sossulle. Kuinkas ollakaan, sieltähän Sossu lopulta ilmestyykin. Kiireisenä totta kai. Sairaiden huoneessa riittää siis muitakin kaltaisiani köyhiä paskiaisia. Sossulle selitän samat litaniat, joita selitin jo aiemmin toiselle Sossulle, jonka mielestä en ollut tarvinnut Vanhoja markkoja. En silloin viitsinýt taistella. Ajattelin, että mennään sitten kadulle. Ainakaan alemmas en enää pääsisi yskimään keuhkojani pihalle. Sossu selittää, että hän on yhteydessä sinne ja sinne. Aivan varmasti hän