Ongelmallinen vessakäynti!
Tiedän hyvin, etten kuole. En vielä, vaikka haluaisin. Parantajat ovat epäilleet Keuhkoloppua, mutta siitäkään ei ole täyttä varmuutta. Keuhkot ovat tukkeutuneet syystä tai toisesta. Liikaa paskaa sitä on joutunut nielemään. Olisi mennyt edes jalka. Kohta pääsevät katkerat, orjatyötään ahkeroivat Mulkut moittimaan ja vaatimaan minua maksamaan Sairaiden huonelaskut itse. Millä vitulla minä niitäkin maksaisin. Pelko ja avuttomuus saavat käpertymään syvemmälle Sairaiden huoneen sänkyyn, vaikka en pysty nukkumaan, sillä keuhkot tukkeutuvat makuuasennossa. Vaivun samanlaiseen Unihorrokseen, jolla olin nukkunut ja selvinnyt useamman vuoden. En ollut nukkunut vuosikymmeneen. Sieluni ei antanut rauhaa varsinkaan öisin. Lääketiede Keuhkosuihkeineen pitää minut elossa. Tiedän sen, mutta kuinka kauan. Vuoden vai vuosikymmeniä? Jos tämä näin jatkuisi, ei olisi väliksikään. Minua ei päästetä edes yksin vessaan, koska sinne olin jo kerran tuupertunut. Toden totta, jaloilla on yhtä vaikea py