Jouduin Mielisairaiden huoneeseen
Olen tehnyt joitakin Juttuja, joista en ole ylpeä. Sellaisen päällä olin Mielisairaiden huoneessa. Olin tapaamassa Sari Sirkuttajaa, entistä formulakuskin heilaa ja monen muun heilaa sekä Kohujulkkista. Nyt hän oli Mielisairaiden huoneessa. Syitä en kysellyt, miksi hän oli siellä, hän kertoi ne itse ja kyllä ne näkikin. Hän puhui hitaasti, aivan kuin olisi toisessa maailmassa. Niinhän hän olikin lääkkeiden takia. Hidas kuin etana. Lääkkeet turruttavat hulluuden, mutta ne hävittävät myös ihmisen. Jo aiemmin olin vieraillut Sirkuttajan kotona. Melkein pelästyin. Koko asunto oli pimeä. En tiedä olivatko lamput palaneet vai sähköt katkaistu maksamattomien laskujen takia. Levottomat, hoitamattomat koirat juoksivat jaloissa. Kävely hänen kotinsa lähellä Pääkaupungin Itäisessä paskalähiössä ei yhtään helpottanut. Pimeänä sekin. Ahdistava paikka, jossa todella sai pelätä nurkissa vetelehteleviä ihmisvarjoja. Sääliksi kävi, kun Sirkuttaja luuli edelleen kelpaavansa Alastonkuviin. Kyllä, j