Jemina Tahkiainen!

Jemina Tahkiainen, kuollut jo hänkin, oli suunnitteilla Lehden kannen pääjuttuna sen oikeasti kuuluisan sisarensa Jenna Tahkiaisen sijasta. Jenna on se, joka viestitteli Seksiministerin kanssa ja Seksiministeri sai potkut.

Mutta kerrankin Jemina sai huomiota ja minä tehtäväkseni tehdä Juttu hänestä. Jemina oli tavanomaista pirteämmässä kunnossa saavuttuaan Lehden toimitukseen. Edellisenä kerralla näin hänen lähes nukahtavan pöydän ääreen. Niin kovissa Mömmöissä hän oli.

Nyt Jemina oli ollut selvänä. Hän oli melkein menettänyt henkensä syistä, jotka jätän kertomatta. Nyt Jemina oli hoitanut itseään, turvotuskin oli laskenut.

Jemina ja hänen siskonsa olivat erilaisten kännikommellusten takia jatkuvasti Höpölehtien hampaissa. Puhumattakaan Törkyverkon Hyeenoista, jotka tarvitsevat koko ajan uusia Turhia Julkkiksia pilkattavakseen.

Jemina ilmoitti minulle haluavansa vielä perheen ja vauvan, joka sinänsä oli käytännössä mahdotonta hänen elämäntyylillään. Käsky kävi myös kysyä, pelkääkö hän kuolemaa. Jemina ilmoitti, ettei pelännyt. Vuoden päästä hän olisi kuollut.

Itse Jutusta ei suurempaa kohua noussut. Kuvituksesta kyllä. Kuvaaja sai idean, että otetaan Jeminasta kuva pienen vauva-arkun kera Hautaustoimistossa. Hän itse intoili ajatuksestaan, mutta haistoin ongelmia tulevaksi.

Niitähän tuli. Törkyverkossa lorvivat ja väsymystään valittavat Äidit pommittivat minua tästä kuvasta. Tämä on törkeää, tämä on karmeaa. Oletko sinä sairas? Haukkumista sateli minulle puolitoista viikkoa. Sitten homma laantui, niin kuin ne aina laantuvat. Eivätkä he niin väärässä olleet sairaudestanikaan.

Jeminaa en tavannut enää ennen hänen kuolemaansa. Hänen Isäänsä haastateltiin kyllä. Luojan kiitos en minä. Ukko oli umpisekaisin.  Se olisi ollut jopa minun moraalittomuudelleni liikaa.